Markkanen Saara
Ei ikinä mansikanviljelijäksi
Saara Markkanen viljelee mansikkaa ja mustaherukkaa Suonenjoella Pipliakankaan tilalla. Tila on saanut nimensä siitä, kun torpparinoikeus on aikoinaan ostettu Vehmaan päätilalta piplialla, eli Raamatulla. Tila on ollut suvun omistuksessa jo neljän sukupolven ajan. Saaraa aiemmin tilalla mansikkaa ovat viljelleet hänen isänsä Pekka ja isää ennen pappansa Kalle. Kalle aloitti tilan mansikanviljelyn 1960-luvun tienoilla, 10 – 15 vuotta sen jälkeen, kun mansikkaa oli alettu viljelemään tuolla alueella Suonenjoen Kärkkäälässä. Tuohon aikaan mansikkasato kuljetettiin junalla Kuopion torille myyntiin.
Mansikan parissa kasvanut Saara vannoi aikoinaan, ettei tule ikinä viljelemään itse mansikkaa. Silti hän lopulta päätyi marjojen pariin, ja aloitti viljelyn kotitilallaan vuonna 2013. Saaran isä on toki edelleen hieman avustamassa tilan töissä, vaikka Saara onkin ottanut vetovastuun tilasta. Viime vuosien aikana tila on ottanut viljelyyn mansikan lisäksi myös mustaherukkaa, joka poimitaan pääosin käsin tuoremarjakauppaan.
Kotimaisen ruoan tuottaminen on tärkeää
Tila on tehnyt yhteistyötä Pakkasmarjan kanssa jo Pakkasmarjan alkuajoilta, eli 1980-luvulta lähtien. Yksi hyvistä puolista yhteistyössä on ollut se, kun markkinointityö itseltä jää pois. Pakkasmarja on myös ollut luotettava yhteistyökumppani.
Palkitsevinta Saaralle viljelyssä on se, että saa olla itsensä pomo, vaikka aina lopulta sää onkin ykköspomo. Saara arvostaa kovasti vakiintunutta työporukkaansa, sillä ovathan he tärkeä osa laadukkaan mansikan tuottamisessa. Kesäisin tila työllistää parikymmentä poimijaa. Kotimaisten marjojen tuottaminen on hänelle erittäin tärkeää. Hän toivookin, että kotimaista puhdasta ruokaa voisi jatkossakin pitää Suomessa turvallisena ja terveellisenä syödä.
Aktiivinen marjanviljelijä
Marjatilayrittäjyyden lisäksi Saara käy päivätöissä toisessa marja-alan yrityksessä Suonenjoella, ja työskentelee siellä marjakasvien taimimyynnin parissa. Töiden ohella Saara on monipuolisesti mukana myös järjestötoiminnassa. Vuosittain hän toki pyrkii pitämään myös lomaakin.
Vapaa-ajallaan Saara kertoo ”nukkuvansa, ja nukkuvansa vielä vähän lisää”. Oikeasti vapaa-aika kuluu nukkumisen lisäksi perheen arkea pyörittäessä ja lapsia harrastuksiin ja takaisin kuskatessa. Perheen yhteisiin harrastuksiin kuuluvat muun muassa laskettelu, uinti, moottorikelkkailu, mökkeily ja luonnosta nauttiminen.
Kesän ensimmäinen mansikkamaito
Lempimarjoikseen Saara valitsee mansikan ja vadelman. Mansikoita tulee tietysti napsittua suoraan pellolta kesäaikaan, ja ehdoton ykkönen marjaherkuista on kesän ensimmäinen mansikkamaito oman pellon mansikoista. Saaralle mansikkamaito tuo aina mieleen lapsuuden kesät, oman maan mansikat ja mummolan laiduntavat lehmät. Talviaikaan hän käyttää marjoja esimerkiksi smoothieissa, pirtelöissä ja leivonnaisissa.
Julkaisupäivä 5.2.2021, haastattelu ja kuvat elokuussa 2018.
Viljelijätarinat
Aution Marjatila
Autio marjatila sijaitsee huikean kauniilla paikalla Mustolanmäellä Suonenjoella. Mäeltä avautuu upea jävinäkymä IIsvedelle ja kauas sen taakse.
Markkanen Saara
Saara Markkanen viljelee mansikkaa ja mustaherukkaa Suonenjoella Pipliakankaan tilalla.
Häyrinen Ilkka
Virtasalmella, Etelä-Savossa Ilkka Häyrinen viljelee monipuolisesti marjoja yhdessä vaimonsa Arjan kanssa.
Heikkinen Hannu
Suonenjoella sijaitsevan Perälän tilan historia alkoi, kun Hannun isovanhemmat perustivat tilan asutustilana heti sotien jälkeen.
Alaja Pasi
Alajan tilalla Vesannolla on tällä hetkellä menossa kolmas sukupolvi. Ennen Pasi Alajaa, on tilaa pyörittänyt hänen isänsä ja isoisänsä
Karkkonen Veijo
Kuopioon kuuluvassa Karttulassa sijaitseva Jokiniemen tila on ollut Karkkosten suvun omistuksessa jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien.
Lapp Osmo, Aki ja Liisamaija
Rauhalan tila Joroisten Kerisalossa on ollut Lappien suvun omistuksessa jo vuodesta 1951 lähtien, ja viljelyn tilalla aloitti aikoinaan Osmon isä Veikko Ilmari Lappi.
Paananen Timo
Selänteen tilan tarina alkoi Suonenjoen Kärkkäälässä jo 1900-luvun alussa lypsykarjan parissa. Marjanviljely tuli kuvioihin 40-luvulla, kun Timon pappa alkoi viljelemään tilalla mansikkaa.