Suomen mansikkaisin tarina

Kaikki alkoi Suonenjoen mansikasta

Olennainen osa meidän suomalaisten kesää ja Pakkasmarjan syntyhistoriaa ovat Suonenjoen mansikat. Näistä saamme kiittää opettaja Olavi Leskistä. Eräänä kesäpäivänä, vuosien 1915-17 paikkeilla, hän poimi 12 mansikan taimea naapuritalon puutarhasta heinikon joukosta ja kantoi ne koulunsa tontille istutettavaksi.

Pian huomattiin, että alueen luonto kasvatti näistä mansikoista erityisen herkullisia. Oppilaiden mukana tieto levisi koteihin ja lopulta mansikka valtasi Suonenjoen seudun pellot. Meheväksi kypsyneet mansikat pakattiin perinteisesti pärekoreihin ja kuljetettiin kaupunkeihin myytäväksi. Nopeasti makeasta Suonenjoen mansikasta tuli tunnettu ympäri maan.

Mansikanviljelijät saivat idean omasta pakastamosta

80-luvulle tultaessa mansikkakesät olivat todella hektisiä, koska pää mansikkalajikkeena oli Senga sengana, joka kypsytti satoa kaikkialla samaan aikaan. Sesonki oli aina lyhyt ja erittäin kiivas. Elettiin vuotta 1980, jolloin jäi peltoon paljon mansikoita huonon menekin takia.

Pieni viljelijäporukka oli jo hakenut ratkaisua tilanteeseen pakastamalla mansikoita SOK:n pakastamon tiloissa, mutta sitten Helsingin herrat kielsivät kokouksessa pakastamisen näissä tiloissaan.Tässä kokouksessa Rainer Nenonen lausui Pakkasmarjan synnyinsanat: ”Ei auta muu, kuin ruveta suunnittelemaan viljelijöille omaa pakastamoa.” Yrityksen perustamiskirjat allekirjoitettiin joulukuussa 1980.

30 osakasta oli alkutaipaleella mukana ja yritystä pistettiin pystyyn viljelijätalkoovoimin. Käytiin tutustumassa muihin pakastamoihin ja asiantuntija-apua kysyttiin teollisuusrakennussuunnittelun ammattilaisilta. Mansikkaraitille rakennettiin ensin ryhdikäs pakastamo. Ensimmäisenä oman pakastamon toimintavuonna 1982 pakastettiin 620 tonnia mansikkaa. Mutta homma ei sujunut ihan tuosta vain. Piha oli täynnä mansikkaa, eikä pakastuskoneita saatu pelaamaan. Asentaja tuotiin taksilla Leppävirran mökiltään ja koneet saatiin käyntiin.

Vuonna 1983 satokauden kynnyksellä rakennettiin vauhdilla teollisuushalli tuoremarjakauppaa varten. Tiloja rakennettiin Rautalammin rakennuksen työmiesten avustuksella ja puutavara saatiin isänniltä lahjoituksena.

Alkuun Pakkasmarja kävi mansikkakauppaa myyntipäällikkö Pertti Nyyssösen johdolla ja apuun oli kutsuttu myös sittemmin kansanedustajana toiminut Markku Rossi. Suonenjoen mansikka sai pikkuhiljaa rinnalleen muita marjoja ja Pakkasmarjan tuoteperhe kasvoi. Marjahankintoja tehtiin myös Suonenjoen seudun ulkopuolelta. Asiakkaina olivat jo alusta alkaen SOK ja Kesko.

Ensimmäiseksi yrityksen toimitusjohtajaksi valittiin Rauno Haanpää vuonna 1983.

Alkuperäinen tuotantolinjasto oli simppeli ja käsityövaltainen. Marjat kaadettiin käsin linjastolle, yksi työntekijä tarkisti pussin painon ja seuraava sulki pussin käsisaumaajalla. Saumaaja laittoi vielä pussit kuljetuslaatikoihin.

Yrityksen seuraavaksi toimitusjohtajaksi valittiin Tapio Rautiainen. Hänellä oli keskusliiketausta SOK:n vihannestuonnista ja myös tuotantotekniikka kiinnosti häntä kovasti. Yrityksessä työskenteli tuolloin 8 henkilöä, mukaan lukien johtaja, konttoristi ja etelän myyntimies.

Pakkasmarjalle hankittiin ensimmäinen pakkauskone monipäävaa’alla. Näin tuotantokapasiteetti saatiin kymmenkertaiseksi ja kassoille tarvittavat koodit pakkauksiin.

Suomessa elettiin lama-aikaa, mikä vaikutti myös marja-alaan. Monet viljelmät lopettivat marjanviljelyn tai pienensivät viljelyalaa, koska lama-aika aiheutti ylitarjontaa markkinoilla ja mansikanviljelystä tuli kannattamatonta. Markkinoita etsittiin myös rajojen ulkopuolelta. Vuonna 92 vietiin mansikoita Ruotsiin.

Vuonna 94 oltiin siinä tilanteessa, että mansikasta olikin jo pulaa, koska tuotanto oli supistunut, kärsittiin talvi- ja myyrätuhoista viljelmillä ja senga sengana -mansikkalajike oli taantunut.

Vuonna 96 yritys investoi automaattilinjaan ja pussit saatiin koneellisesti kuljetuslaatikoihin saakka. Pakkasmarjan päätuotteet saivat 90-lukulaisen uuden ulkoasun ja tuontikauppa kukoisti, kun ulkomaisilla marjoilla täydennettiin valikoimia. Yritys nousi markkinajohtajaksi Suomessa pakastemarjakaupassa.

Hillomarjat -tuote valittiin vuoden kotimaiseksi elintarvikkeeksi. Pakkauksesta löytyi hilloainekset valmiina mikroaaltouuniin. Muutamassa minuutissa näistä aineksista syntyi marjapitoinen hillo. Töitä yrityksessä alettiin tehdä laatujärjestelmä ISO 9001 mukaisesti. Vuonna 1999 hankittiin yritykselle lisää tilaa ostamalla Mansikkaraitilta viereinen teollisuuskiiinteistö ”Tikkimiettisen halli”

Vielä 2000-luvun alussa marjanviljely oli suurimmaksi osaksi pienviljelyä. Marjoja tuotiin Pakkasmarjalle pienissä erissä Hiacekuormin. Autojonoa Pakkasmarjan vastaanottoon oli pitkälle mansikkaraittia. Päälajikkeena oli Jonsok, joka oli jo taantumassa. Marjan koko pieneni ja kauppakestävyys oli heikkoa hellekesinä. 2000-luvulla yrityksessä rönsyiltiin pakkaamaan ja valmistamaan vaikka millaisia tuotteita. Töitä tehtiin tehokkaasti pienessä porukassa. Ostettiin marjaetikoita valmistava yritys, valmistettiin Järvi-Suomen portin einessalaatteja ja kuivatettiin retkeilijöille vihanneksia. Tehtiin pakkaustyötä kaikenlaisille elintarvikkeille, myös ihmisen parhaille ystäville. Koska tekemistä oli paljon, ostettiin Suonenjoen kaupungilta Lintikonkadun kiinteistö tulevaisuuden laajentamista ajatellen.

Marja puree -tuoteperhe valittiin vuoden kotimaiseksi elintarvikkeeksi. Silloin makuina olivat mansikka, mustaherukka, tyrni ja puolukka. Marja Pureet valmistetaan kylmäsoseuttamalla maukkaat kotimaiset marjat kuorineen ja siemenineen, jolloin marjojen luontaiset hyvyydet, C-vitamiini ja kuidut ja maku jäävät talteen.

Matti Leinonen aloitti yrityksen toimitusjohtajana vuonna 2010. Pakkasmarjalla alkoi tiimiytymisen aikakausi ja tehtiin organisaatio näkyväksi.

Pakkasmarjan arvot ja tehtävät määritettiin ja tehtiin näkyväksi sisäisesti, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Vuonna 2015 yhtenäistettiin Pakkasmarja -tuoteperheen ilme ja freesattiin yrityksen merkki. Brändiuudistuksesta lähtien on Pakkasmarjan pakkausilmeeseen kuulunut myös slab, jota on tuttavallisemmin kutsuttu myös läpyskäksi/ etiketiksi. Slab on tyylitelty muoto marjoja kukkurallaan olevalle pärekorille, jota käytetään pakkauksissa pohjana tunnukselle ja ensisijaiselle tuoteinformaatiolle.

Tehtiin oikeat viljelysopimukset ja alettiin näin kehittää markkinoita, raaka-aineen saatavuutta ja laatua. Alettiin vaatia viljelijöiltä laatutarhaohjeiston mukaista viljelytapaa ja laadunvalvontaa parannetiin jokaisessa vaiheessa.

Parannettiin asiakasyhteistyötä ja palvelumalleja. Yrityksessä otettiin myös digiharppaus. Yritys sai nykyaikaiset kotisivut ja perustettiin Suomen marjaisimmat somekanavat. Alettiin tekemään yhteistyötä vaikuttajien kanssa. Sisäinen viestintä sai Teamsin työkalukseen ja viljelijöiden kanssa sopimukset ja toimitukset alettiin tehdä Pakkasmarja-apissa.

Yrityksen toiminta kasvoi vauhdilla ja huomattiin, että tulevaisuuden elintarvikeyrityksenä toimiminen vaatisi suuria investointeja tiloihin ja laitteisiin. Ensin remontoitiin Lintikonkadulle nykyaikaiset toimistotilat, sitten jatkojalostustilat ja lopulta koko tuotanto saatiin siirrettyä samaan osoitteeseen. Alkuperäiseen osoitteiseen jäivät vain varasto- ja satokausitoimintatilat.

Tuotekehitystyön helmiä 2010-luvulta ovat huippu suosittu Kuningasmarjasekoitus, Kaksi Marjaa sekoitus, Kotimainen raparperipala ja pensasmustikka sekä Marja -jäätelöt. Myös tuoremarjatuotteet saivat uusia pakkauksia ja kokoja.

Pakkasmarja oli kasvanut valtavasti, 10 vuodessa liikevaihto oli tuplattu ja kokonaismarjamääräkin oli kasvanut jo liki 5 miljoonaan kiloon vuodessa. Huomattiin että yritys ei enää pärjännyt entisellä henkilöstöllä eli tarvittiin lisää osaamista yrityksen eteenpäin viemiseen. Keväällä 2020 aloitettiin laaja rekrykampanja. Pakkasmarja löysi uutta voimaa satokausilogistiikkaan, laatuun, myyntiin, talouteen ja digin- ja tuotannonkehittämiseen. Koska korona-aika toi Pakkasmarjan vähittäiskauppatuotteisiin lisäkysyntäpiikin, he pääsivätkin heti tositoimiin. Yritykselle tarvittiin myös lisää tilaa. Näin aloitettiin suunnittelemaan Lintikonkadulle yritykselle, tähän mennessä suurinta, rakennushanketta.

Pakkasmarjan tuotteiden ilme ei enää erottunut pakastealtaasta, joten kotimaiset marjapussukkamme saivat uudet iloiset ilmeet. Uudistuksella halusimme tuoda entistä enemmän väriä ja iloa ihmisten elämään paitsi marjojen, myös ilmeemme kautta.

Näiden pakkausten näkyvin elementti on upeat Atso-Kasper Costianderin suunnittelemat marjakuosit. Suomalainen kuosisuunnittelu on maailman kuulua, joten mikäpä sopisikaan paremmin koristamaan suomalaisia marjatuotteita! Pakkausuudistusta tuotiin näyttävästi esille ja olimme myös mukana Koko suomi leipoo -ohjelmayhteistyössä.

Olimme ensi kertaa mukana Roosa-nauha keräyksessä. Silloin Roosa-nauha tuotteenamme oli Kuningas -marjasekoitus. Tänä vuonna Kuningas sai rinnalleen Kuningatar Marja pureen.

Kevättalvella 2022 Matti Leinonen irtisanoutui toimitusjohtajan tehtävästään ja väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi valittiin yrityksen talouspäällikkönä toiminut Mari Paananen. Marin johdolla toiminnot jatkuivat hienosti ja asioita kehitettiin valtavasti eteenpäin.

Satokaudelle 2022 valmistui uudet ja upeat, noin 4000 m2 suuruiset, varasto-vastaanotto-tuotanto-toimistotilat. Nyt lähes kaikki yrityksen toiminnot saatiin Lintikonkadulle. Tehokkaat ja modernit tilat oli rakennettu täyttämään myös tulevaisuuden ympäristö ja elintarvikelaatu vaatimuksia.

Uusi laajennuksemme on hiilijalanjäljeltään negatiivinen. Uusiin tiloihin valitsimme energiatehokkaat laitteet ja rakenteet. Käyttämämme sähkö on ollut jo pitkään täysin vihreää ja laajennuksen myötä myös aurinkoenergia on jatkossa laajasti käytössämme. Kylmäaineena on hiilidioksidi eli CO2, joka on tällä hetkellä ympäristöystävällisin ratkaisu. Kaukolämpöyhteistyöllä Savon Voima ottaa uuden kylmävaraston lauhteet vastaan ja osa siitä on hyödynnettävissä Suonenjoen kaukolämpöverkkoon eli hukkalämmöllä lämmitetään Suonenjoen muitakin kiinteistöjä.

2022 Kehitimme Pakkasmarjan toimintaa niin, että saavutimme vastuullisuuteen painottuvan elintarviketurvallisuus BRC -järjestelmän. Satokaudella tutkimme myös viljelmiemme tuotannon hiilijalanjälkeä (Biocode), tavoitteena kehittää marjanviljelyä yhä ilmastoystävällisemmäksi.

Arja Kastarinen valittiin Pakkasmarjan toimitusjohtajaksi keväällä 2022 ja hän aloitti tehtävässään elokuussa. Arjan intohimoina on vienti, kannattava kasvu ja brändin kehittäminen. Arjan johdolla on jo alettu järjestellä ja vastuuttaa yrityksen toimintoja uudella tavalla. Meneillään on nyt haastava taloudellinen aika kaikille kustannusten nousun vuoksi. Siksi Pakkasmarjallakin toimintoja tehostetaan, säästöjä etsitään, myyntityötä lisätään, brändiä tehdään entistä tunnetummaksi ja uusia tuotteita innovoidaan.

Pakkasmarja on Suomen suositelluin marjabrändi

Joululahjaksi saimme tiedon, että Pakkasmarja on Suomen suositelluin marjabrändi vähittäiskaupoissa (Taloustutkimus 11/2022). Tutkimuksessa kävi ilmi, että Pakkasmarja mielletään kotimaiseksi, laadukkaaksi, turvalliseksi ja luotettavaksi. Tähän asemaan emme ole yksin päässeet, vaan olemme yhdessä tätä rakentaneet parhaiden yhteistyökumppaneidemme kanssa.