Facebook Pixel

Lapp Osmo, Aki ja Liisamaija

Sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä

Rauhalan tila Joroisten Kerisalossa on ollut Lappien suvun omistuksessa jo vuodesta 1951 lähtien, ja viljelyn tilalla aloitti aikoinaan Osmon isä Veikko Ilmari Lappi. Tilan nykyinen vanhempi isäntä Osmo Lapp on aloittanut tilan pidon 80-luvun puolivälissä, ja vielä Osmon pojan Akin ollessa pieni, tilalla oli lypsykarjaa. Sen jälkeen tilan toiminta on muotoutunut vähitellen nykyiseen malliinsa. Vielä hetken tilalla on järjestyksessään toinen sukupolvi menossa – tilaa on jo pyörittämässä Osmon lisäksi lapset Aki ja Liisamaija, joille tilan onkin tarkoitus siirtyä sukupolvenvaihdoksella vuoden 2018 loppuun mennessä.

Liisamaija ja Aki Lapp. Yläkuvassa isä Osmo.

 

Käpyjen keruusta marjanviljelyyn

80-luvun loppupuolella tilan toimintaan tuli mukaan käpyjen keruu. 2000-luvun alkupuolella käpyjen keruusta tuli tilan pääasiallinen tulonlähde ja sitä jatketaan yhä tänäkin päivänä. Mansikanviljely astui reilu kymmenen vuotta sitten mukaan kuvioihin järkisyistä.

Tilalla töissä olleille käpyjen kerääjille ei nimittäin ollut tarjota aiemmin töitä kuin puoleksi vuodeksi, ja he tahtoivatkin aina lähteä muualle käpyurakan päätyttyä. Mansikan viljelyn avulla nämä työntekijät saatiin työllistettyä ympärivuotisesti. Nykyään poimijoita tilalla on kesäaikaan vuosittain 150 – 160.

Hiljattain mansikan viljely on turvonnut nykyisiin mittasuhteisiinsa ja mansikkaa on nyt viljelyssä noin 24 hehtaaria – Lappien tila on alueen suurimpia mansikkatiloja. Mansikan lisäksi tilalla on viljelyssä kaksi ja puoli hehtaaria vadelmaa, vajaa hehtaari pensasmustikkaa, hieman mustaherukkaa, ja näiden lisäksi vielä noin neljä hehtaaria hernettä. Mansikkalajikkeista tilalla on tällä hetkellä viljelyssä lajikkeet Malwina, Polka, Sonata ja testiviljelyssä hieman lajiketta Allegro. Vadelmalajikkeet ovat Glen Ample ja Ottawa.

 

Mansikan kukintaa Kerisalossa kesäkuussa 2018

 

Yhteistyötä Pakkasmarjan kanssa jo useita vuosia

Pakkasmarjan kanssa yhteistyötä Lappit ovat tehneet lähes koko reilun kymmenen vuoden mansikanviljelytaipaleensa ajan. Yhteistyö aloitettiin toisen satokauden tienoilla. Erittäin hyvänä puolena Lappit pitävät yhteistyössä sitä, että tietävät varman osoitteen marjoilleen myös satokauden ruuhkahuippuina. Hyvää on myös ollut se, että marjoistaan saa tilitystä jo marjakauden aikaan.

Kuinka Lappit itse käyttävät marjoja?

Aki tuumaa, että marjoja tulee syötyä tuoreena kesäisin, mutta talvella ei juurikaan. Liisamaija taas syö paljon mansikoita, pensasmustikoita ja vadelmia sellaisenaan pakkasesta ja toteaa marjojen olevan parhaimmillaan hieman kohmeisina. Liisamaijan mukaan isä Osmo on samanlainen kuin hän, eli marjoja tulee kyllä syötyä pakkasesta.

Marjakauden jälkeen matkoille

Vastapainoa kesän kiireille perhe hakee matkustelusta. Talvisin kun on hieman hiljaisempaa, Lappit käyvätkin vuorotellen auringossa lataamassa akkuja.