Facebook Pixel

Alaja Pasi

Perinteet mustaherukassa

Alajan tilalla Vesannolla on tällä hetkellä menossa kolmas sukupolvi. Ennen Pasi Alajaa, on tilaa pyörittänyt hänen isänsä ja isoisänsä. Pasin isoisä osti tilan alun alkaen 1940-luvulla. Pasi itse aloitti viljelyn tilalla vajaa kymmenen vuotta sitten. Mustaherukkaa on kaiken kaikkiaan viljelty tilalla jo yli 40 vuoden ajan.

Pelloista on tällä hetkellä herukan viljelyssä 12 hehtaarin verran, ja tästä alasta satoa tuottaa noin puolet. Herukkakasvustojen täytyy ensin kasvaa muutaman vuoden ajan, ennen kuin niistä saadaan marjasatoa. Lajikkeina tilalla ovat perinteinen mustaherukkalajike Öjebyn, sekä varsin uusi kotimainen lajike Mikael. Pasi pyörittää tilaa pääsääntöisesti itse, mutta tekee viljelyhommissa yhteistyötä myös naapurinsa Velin kanssa.  Velillä on puintikone, jota he molemmat syksyisin käyttävät herukan sadonkorjuuseen. 

Yhteistyö on tuonut varmuutta ja säästänyt viljelijän aikaa

Pakkasmarjalle mustaherukkaa on tullut Alajan tilalta jo silloin, kun tila oli hänen isänsä nimissä. Pasi sanookin, että herukkaa on toimitettu Pakkasmarjalle niin kauan kuin Pakkasmarja on herukoita ostanut. Pasi on sitä mieltä, että hyviä puolia sopimusyhteistyössä on ollut se, ettei itse tarvitse sopimuksen myötä sen kummemmin miettiä, mihin marjat saisi myytyä. Marjamaksutkin tulevat varmasti sekä ajallaan.

Herukan viljely ei vie kaikkea aikaa

Talvisaikaan Pasi harjoittaa kenttäsahausta. Vapaa-ajalla ja marja-ajan ulkopuolella tulee metsässä touhuttua ja omien työkoneiden korjailuun saa myös aikaa kulumaan. Pasi sanookin, että herukan viljelyssä hyvä puoli on se, että aikaa jää muullekin.

Oman työn tuloksen näkeminen palkitsee

Lempimarjaa kysyttäessä Pasi tuumailee hetken ja vastaa, että kyllä se mansikka taitaa olla kuitenkin. Mansikoita tulee syötyä tuoreena sellaisenaan oman pihan pienestä penkistä, ja tulee niitä käytettyä myös pakastettuina sekä mehujen muodossa.

Palkitsevinta viljelyssä on se, kun pellosta saa syksyllä satoa. Pasi tuumaa muutenkin, että ”Ei tässä oikein osaisi ajatella tekevänsä mitään muuta”. Pasille herukanviljelyssä onkin tärkeää myös perinteiden jatkaminen.

Julkaistu 20.03.2019