Tekniikan Maailma -lehdessä oli Tiede osiossa korkeatasoinen artikkeli ”Marjassa tieteen kera” (Välimäki, M 22/2017) Siinä on haastateltu monia marjojen kanssa elämäntyönsä tehnyttä asiantuntijaa mielenkiintoisista näkökulmista. Lue koko artikkeli yllä olevasta linkistä.

Artikkeli sisältää todella laaja-alaisesti marja-asioita eli se kannattaa ehdottomasti lukea teksti kokonaisuudessaan.  Alla kuitenkin muutamia poimintoja sieltä.

Marjojen terveellisyys

Johtava dosentti Riitta Puupponen, VTT

Luonnolliset antimikrobiset yhdisteet ovat tietenkin hyvin ajankohtaisia senkin takia, koska monien haitallisten mikrobien vastustuskyky antibiootteja vastaan on kasvanut”

Johtava tutkija dosentti Riitta Törrönen, Itä-Suomen yliopisto Kansanterveys- ja Kliinisen ravitsemustieteen laitos

Monet terveysvaikutukset liittyvät nimenomaan marjojen sisältämiin polyfenoleihin, kuten flavonoideihin. Flavonoideilla on mm. antioksidantti-vaikutusta. Marjojen flavonoideista tärkeimpiä ovat antosyaanit. Niitä on paljon punaisissa marjoissa ja erittäin paljon sinisissä ja mustissa marjoissa

Kuten Törrönen mainitsee myös Tekniikan Maailman -jutussa:

EU lainsäädäntö määrittelee mitä ravitsemus- ja terveysväitteitä elintarvikkeista saa markkinoinnissa esittää. Marjoissa sallitut väitteet liittyvät kuituun ja vitamiineihin. Lisää kliinisiä tutkimuksia tarvitaan, jotta nämä tutkimuksissa todetut terveysvaikutukset saadaan sallituiksi väitteiksi.

Törrösen mielestä suomalaisten kannattaisi korvata osa tuontihedelmistä kotimaisilla marjoilla

Missään yleisesti käytetyssä tuontihedelmässä ei ole niin paljon antosyaaneja tai muita polyfenoleja kuin suomalaisissa marjoissa tai C-vitamiinia niin paljon kuin mustaherukassa. Lisäksi marjoissa on enemmän kuitua ja vähemmän sokereita kuin tuontihedelmissä

Marjoja voi siis Törrösen mukaan halutessaan kutsu superfood:ksi. Lue artikkelista, miksi?

Marjojen käsittelyn vaikutukset

Tekniikan Maailman artikkelissa on otettu kantaa myös erilaisiin marjojen käsittelyiden vaikutuksiin terveellisyyden säilymisen kannalta

Tuotantotalouden professori Pekka Kess, Oulun yliopisto

Teollisuuden käyttöön kerätyt marjat pakastetaan mahdollisimman nopeasti, mikä pysäyttää marjojen entsyymitoiminnan ja auttaa esimerkiksi pitämään niiden flavonoidipitoisuuden mahdollisimman korkeana.

 

Johtava tutkija Pirjo Mattila Luonnonvarakeskus

Pakastus ei juurikaan tuhoa marjojen polyfenoliyhdisteitä. Sulatuksen jälkeen marjat kannattaa kuitenkin syödä nopeasti, koska niiden polyfenolipitoisuus alkaa pienentyä nopeasti. Myös kuivaamisessa polyfenolit säilyvät melko hyvin. Kuivaaminen vähentää kuitenkin marjojen C-vitamiinipitoisuutta.

Hilloaminen ja mehustus ovat Mattilan mukaan näitä edellä mainittuja vaihtoehtoja huonompia säilyttämään marjojen terveelliset yhdisteet.